Maahanmuuttajien taloushaasteiden juurilla

26/09/2021

[rt_reading_time label="Reading Time:" postfix="minutes" postfix_singular="minute"]

Etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneet kärsivät huomattavasti muuta väestöä useammin haasteellisesta taloustilanteesta elämässään. Ongelmat ovat monitahoisia ja vaikuttavat niiden kanssa painiskelevien yksilöiden ja perheiden terveyteen sekä jaksamiseen. Mistä maahan muuttaneiden taloushaasteet johtuvat ja mitä niille voitaisiin tehdä?

Taustaa

Tarve maahan muuttaneille suunnatulle matalan kynnyksen monikieliselle talous- ja velkaneuvonnan toiminnalle ymmärrettiin Monik ry:ssä vuonna 2018, kun Monik ry:n neuvontatiimi havaitsi monien maahan muuttaneiden kamppailevan taloushaasteiden kanssa ja palvelujärjestelmän olevan pääkaupunkiseudulla kykenemätön heitä näissä kamppailuissa riittävästi tukemaan. Tuen tarve oli valtava, mutta tarvittavaa tukea ei ollut tarjolla ollenkaan tai se oli hankalasti tavoitettavissa. Alkuperäisten havaintojen jälkeen asiaan perehdyttiin tarkemmin ja huomattiin, että Suomessa tehdyistä tutkimuksista löytyi tukea havainnoille taloushaasteiden laajuudesta.

Esim. THL:n raportissa ”Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa” todettiin, että vaikka koko Suomen aikuisväestöstä vain n. 9 % ilmoitti kokevansa toimeentulonsa hankalaksi, somalialaistaustaisista 39,3 % ja kurditaustaisista jopa 50,9 % ilmoitti kokevansa toimeentulonsa hankalaksi. Tilastokeskuksen julkaisema raportti ”Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014” puolestaan osoitti, että ruoan loppumista ennen rahan saamista oli viimeisen 12 kuukauden aikana pelännyt koko Suomen väestöstä n. 15% ja vaikka prosenttiosuus oli suunnilleen sama ulkomaalaistaustaisilla kokonaisuutena, ulkomaalaistaustaisten ryhmiä erikseen tarkasteltaessa käy ilmi, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevilla vastaava prosenttiosuus oli 26,3% ja muualta Afrikasta tulleilla 23,9%.

Palvelujärjestelmässä siis huomattiin aukko, jonka läpi monet maahanmuuttajat valitettavan usein putosivat; kivuliain seurauksin. Oli selvää, että jotakin täytyi asialle tehdä. Neuvontatiimin havaintojen perusteella pääkaupunkiseudulle tarvittiin palvelua, jonka piiriin pääsemiseksi ei tarvitsisi lähettää kirjallisia hakemuksia ja pyöriä viikko- tai kuukausitolkulla byrokratian ruosteisten ratasten välissä odottaen omaa vuoroaan. Palvelua, jota voisi saada myös henkilö, joka ei vielä toistaiseksi ymmärrä suomen tai englannin kieltä. Palvelua, jossa kohderyhmään kuuluvia pystyttäisiin kaiken edellä mainitun lisäksi auttamaan ns. ”kädestä pitäen”; kertomaan, kuinka laskuja maksetaan, mitä Kelan päätökset tarkoittavat, mitä rahoitussopimuksessa lukee, kuinka maksusuunnitelmia tehdään jne. Palvelujärjestelmän aukkoa päätettiin vuoden 2018 lopussa lähteä paikkaamaan ja rahoitusta toimintaidealle haettiin STEA:lta vuonna 2019. Toiminta alkoi STEA:n rahoittamana vuoden 2020 alussa.

Taloushaasteiden juurisyyt

Projektin alkaessa vuonna 2020 oli jo selvää, että haasteita riitti. Mutta mistä nämä haasteet oikeastaan johtuivat? Minkä vuoksi nimenomaan maahan muuttaneet henkilöt olivat erityisen heikossa asemassa ja olisiko jotakin, mitä suomalainen yhteiskunta pystyisi tämän asian suhteen tekemään paremmin? Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittiin useita yleisiä syitä maahan muuttaneiden taloushaasteiden taustalla.

Matalatuloisuus

Matalat tulot yhdistivät erittäin suurta osaa projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana kohdatuista henkilöistä. Ylivoimaisesti suurin osa kohdatuista ei ollut työsuhteessa ja heidän ainoa tulonlähteensä olivat yhteiskunnan maksamat etuudet. Siinä missä tutkimusten mukaan velkaantuminen on yleisempää hyvätuloisten keskuudessa, ylivelkaantuminen on sen sijaan yleisempää pienituloisten keskuudessa. Pienituloisuus altistaa taloushaasteille mm. siksi, että pienituloisilla harvoin on mittavia säästöjä ns. pahan päivän varalle. Veneen keikahtaminen on pienituloiselle keskimäärin kohtalokkaampaa kuin hyvätuloiselle. Äkillisistä, yllättävistä menoista voi kasvaa taloushaasteiden kierre, jos henkilöllä ei ole taloudellista puskuria, jonka varaan nojata. Tämä voi puolestaan johtaa esim. siihen, että erääntyvää velkaa maksetaan uudella velalla.

Suomalaisen yhteiskunnan puutteellinen tuntemus

Myös suomalaisen yhteiskunnan puutteellinen tuntemus vaikuttaa altistavan taloushaasteille. Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektissa kohdattiin esim. useita tilanteita, joissa äkillisen, yllättävän menon kohdannut henkilö otti nopeasti lainan ja yllättyi myöhemmin, kun Kelan perustoimeentulotuessa tai kunnan myöntämässä täydentävässä toimeentulotuessa ei huomioitukaan hänen velkaansa. Yllätyksenä tuli, kun esim. täydentävän toimeentulotuen päätöksessä luki, että hakemus oli hylätty, koska kyseessä ei ollut ”itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno” ja tuttavaperheelle oli kuitenkin aiemmin samana vuonna myönnetty täydentävää toimeentulotukea lasten polkupyörien hankintaan, jolla ei ole mitään tekemistä perheen itsenäisen selviytymisen kanssa. Harkinnanvaraisuus täydentävän toimeentulotuen päätöksissä näyttäytyi henkilölle hyvin yllätyksellisenä ja epäreiluna.

Vastaavasti taloushaasteita on syntynyt esim., kun henkilö ei ole tiennyt, että lainan koko jäljellä oleva summa voi erääntyä kerralla maksettavaksi, jos laskulle on tehty maksusuunnitelma ja jokin maksusuunnitelman kuukausieristä maksetaan myöhässä. Yhtäkkiä kuun lopussa häämöttävässä eräpäivässä komeileekin tuhansien eurojen lasku, eikä uutta maksusuunnitelmaa saa enää tehtyä.

Myös esim. Kelan tukien ja niistä annettujen päätösten väärinymmärtäminen aiheuttaa haasteita monille. Vuoden 2020 aikana projektissa kohdattujen velallisten henkilöiden kohdalla Kela oli toiseksi yleisin velkoja (vuokranantajan jälkeen). Velkaantuminen Kelalle on maahan muuttaneilla henkilöillä valitettavan yleistä ja heidän ymmärryksensä Kelan tukien myöntöperusteista- ja ehdoista on hyvin puutteellista.

Kielitaito

Puutteellinen suomen kielen taito on lisäksi merkittävä osatekijä taloushaasteille altistumisessa. Jos suomen kielen taito on vielä puutteellinen, sopimusten, päätösten yms. kirjallisten dokumenttien ymmärtäminen on ymmärrettävästi haasteellista. Kielitaito vaikuttaa luonnollisesti myös suomalaisen yhteiskunnan tuntemukseen, sillä tietoa yhteiskunnan toimintamekanismeista on saatavilla tyypillisesti vain kotimaisilla kielillä. Vuoden 2020 aikana projektin työntekijät arvioivat kohdattujen henkilöiden suomen kielen osaamisen keskimäärin tasolle 2 asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa, että henkilö ei osaa suomen kielen alkeita ja 5 tarkoittaa erinomaista suomen kielen osaamista. Suomen kielen puhuminenkaan ei tietenkään välttämättä tarjoa suojaa taloushaasteilta, sillä kirjallisen tekstin ymmärtäminen on hyvin erilaista kuin puheen ymmärtäminen, etenkin jos kyseessä on virallinen asiakirja, joka vilisee puhekielessä harvinaisia, monimutkaisia sanahirviöitä, kuten maksuvelvollisuusrikkomus tai osaluottokustannus.

Rahankäyttö ja taloudenhallinta

Eräs konkreettinen syy, joka myös näkyy taloushaasteiden taustalla, ovat puutteelliset rahankäytön ja taloudenhallinnan taidot. On erittäin tyypillistä, että taloushaasteiden kanssa painiskelevilla henkilöillä ei ole juurikaan käsitystä esim. siitä, kuinka paljon heidän menonsa ovat viikko- tai kuukausitasolla. He yksinkertaisesti käyttävät rahaa liian paljon suhteessa tuloihinsa. Useat projektissa kohdatut henkilöt ovat sanoneet, että heidän nuoruudessaan kotona ei juurikaan puhuttu rahasta tai opetettu suunnitelmallista rahankäyttöä.

Tämä näyttäytyy selkeänä esim. silloin, kun sosiaalitukien varassa elävä henkilö ostaa osamaksulla erittäin kalliin tuotteen sitoen itsensä vuodeksi tai kahdeksi tilanteeseen, jossa hänen menonsa on venytetty tuloihin suhteutettuna aivan äärirajoille ja minkäänlaista taloudellista puskuria ei voi edes teoriassa päästä syntymään niin kauan kuin maksusopimus on voimassa. Tai, kun henkilö ostaa kalliin tuotteen ilman vakuutusta ja tuote rikkoutuu yllättäen. Osamaksusopimus pysyy luonnollisesti voimassa ja kuukausierät on jatkossakin maksettava, mutta nyt hän tarvitsee nopealla aikataululla uuden tuotteen rikki menneen tilalle. Kummassakin esimerkkitapauksessa suunnitelmallisella taloudenhallinnalla ongelmat olisi voitu estää. Taloushaasteiden ennaltaehkäisemisen kannalta järkevän rahankäytön ja suunnitelmallisen taloudenhallinnan oppiminen onkin ensisijaisen tärkeää.

Mikä avuksi?

Tilanne on haastava ja ongelmia on monia, mutta mitä niille voitaisiin tehdä? Pääkaupunkiseudulla järjestetään koko ajan lukuisia kielikursseja, jotka auttavat maahan muuttaneita oppimaan suomen kieltä. Työllistymistä tukevat toiminnot puolestaan auttavat maahan muuttaneita siirtymään kohti työelämää ja pois sosiaalitukien varasta. Lukuisiin eri toimintoihin on myös sisäänrakennettu suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toimintamekanismeista opettamista. Maahan muuttaneet henkilöt kohtaavat tällaisia toimintoja tyypillisesti jo hyvin nopeasti Suomeen saapumisensa jälkeen ja ne tavoittavat valtavan osan maahan muuttaneista henkilöistä. Tämä on hyvä asia. Mutta onko tilanne sama rahankäytön ja taloudenhallinnan opettamisen suhteen? Sen asian suhteen, jolla olisi kenties mahdollista saada suurin muutos aikaiseksi taloushaasteiden ennaltaehkäisemisessä. Valitettavasti ei.

Rahankäytön ja taloudenhallinnan opettamisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyötyisivät suomalaisessa yhteiskunnassa varmasti kaikki, eivät pelkästään maahan muuttaneet henkilöt. Tutkimusten mukaan maahan muuttaneet henkilöt ovat kuitenkin Suomessa erityisen haavoittuvassa asemassa taloushaasteiden suhteen, joten etenkin heille olisi tärkeää järjestää riittävän varhaisessa vaiheessa heidän omalla äidinkielellään ennaltaehkäisevästi koulutuksia, joissa opetetaan suunnitelmallista taloudenhallintaa sekä suomalaista palvelujärjestelmää maksuhäiriöiden ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Monik ry esittääkin, että monikieliset koulutukset talous- ja velka-asioissa otettaisiin osaksi kotoutumiskoulutusten kokonaisuutta, jotta maahan muuttaneiden taloushaasteisiin saataisiin puututtua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevästi.

Taso (Talouden sopeuttaminen) on Monik ry:n matalan kynnyksen jalkautuva talous- ja velkaneuvonnan projekti, joka polkaistiin käyntiin vuoden 2020 alussa. neuvontaa tarjotaan suomen, englannin, somalin ja arabian kielillä. Projektia toteutetaan tällä hetkellä Helsingissä sekä Espoossa ja sen rahoittajana toimii STEA.