Urax työhönvalmennushankkeen saavutukset 2014

 

Vuosi 2014 numeroiden valossa

Vuosi 2014 oli erittäin onnistunut. Määrällinen tavoite koko vuodelle oli 15 nuoren työllistäminen vuosittain hankkeen kautta. Hanke käynnistyi kesäkuussa, joten todellinen tavoite vuodelle 2014 oli noin 6 nuoren työllistäminen hankkeen kautta (ottaen huomioon, että hankkeen käynnistämiseen kuluu noin 2-3 kuukautta). Asiakkaita ohjautui pääasiallisesti TE-toimistosta sekä Monik ry:n muusta toiminnasta. Työttömiä työnhakijoita tai juuri työsopimuksen lopussa olevia nuoria oli ohjautunut Uraxin-työhönvalmennuksen pariin 13 kappaletta joulukuun 10. päivään mennessä. Näistä 11 oli ohjautunut eteenpäin tuetuille ja/tai avoimille työmarkkinoille (5 työkokeilijaa ja 6 avoimille työmarkkinoille). Eteenpäin ohjautumisprosentti on siis ollut noin 84 %, ja hanke on ylittänyt sille asetetut tavoitteet. Asiakkaita ohjautui muun muassa terveydenhuollon, hallinnon, siivous-, varasto-, rakennus- ja opetusaloille. Keskimääräinen eteenpäin ohjautumisaika hankkeen pariin tulemisen jälkeen oli noin 31 päivää.

Työttömien työnhakijoiden lisäksi Uraxin pariin on hakeutunut opiskelijoita, jotka taloudellisen tilanteensa vuoksi etsivät opiskelujen ohella tehtävää työtä. Kaiken kaikkiaan kuudelle opiskelijalle on annettu työhönvalmennusta, joskaan heihin ei hankkeen luonteen vuoksi ole keskitytty niin paljon kuin työttömiin työnhakijoihin. Opiskelijoille annettu apu on monesti ollut kertaluontoista CV:n teossa auttamista tai opastusta työhakemuksen täyttämisessä.

 

 

 

 

 

Yhteistyökumppanuudet

 

Hankkeen alusta asti on etsitty toimivia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työskentely edesauttaisi hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tapaamisia yhteistyön merkeissä on järjestetty muun muassa Kurvi-hankkeen (Suomen pakolaisapu), Respan, Sovinto ry:n, FIBS ry:n, Helsingin työväenopiston sekä Meillä on idea -hankkeen (Suomen setlementtiliitto) kanssa. Heidän kanssa on sovittu asiakkaiden molemminpuolisesta eteenpäin ohjaamisesta (Kurvi, Respa, Sovinto ry) ja suunniteltu infotilaisuuksien järjestämistä (FIBS ry ja Helsingin työväenopisto). Edellä mainittu infotilaisuus järjestettiin Helsingin työväenopistossa 21.10.2014, ja siihen osallistui myös edustajia Itellasta ja Lassila & Tikanojasta. Tämän lisäksi liityttiin maahanmuuttajille suunnattujen työllisyyspoliittisten hankkeiden verkostoon. Verkoston tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä, tietotaitoa ja kontakteja.

 

Hankkeen hyvät käytännöt

 

Urax-työhönvalmennushankkeen yksi tärkeimmistä arvoista on asiakaslähtöisyys. Hanke on olemassa asiakkaita varten, ja heille parhaan mahdollisen ratkaisun löytäminen on avainasemassa. Hankkeen käynnistymisen jälkeen on huomattu hyviä käytäntöjä, joiden avulla hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet ja asiakaspalvelu on ollut korkealaatuista.

 

  • Asiakkaiden palvelu virka-aikojen ulkopuolella: Tämä on osa Urax-hankkeen asiakaslähtöistä mentaliteettia. Asiakkaiden palvelu virka-aikojen ulkopuolella on mahdollistanut avun annon tärkeissä tilanteissa. Esimerkkinä mainittakoon asiakas, joka sai myöhään iltapäivällä tietää, että hänellä on seuraavana päivänä työhaastattelu. Uraxin projektikoordinaattori tapasi häntä kahdeksalta illalla, ja valmistautui hänen kanssaan haastatteluun.

  • Yhteydenotto työnantajaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen: Hankkeen aikana on huomattu, että yhteydenotto työnantajaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen huomattavasti parantaa mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun. Sen sijaan, että työhönvalmentaja toimisi suosittelijana ainoastaan hakemuksessa tai CV:ssä, on huomattu, että suora yhteydenotto nostaa asiakkaan hakemuksen esiin muiden hakemusten joukosta.

  • Yhteydenpito asiakkaaseen työllistymisen jälkeen: On elintärkeätä, että asiakas saa tukea hankkeen työntekijöiltä myös työllistymisen jälkeen. Yhteydenpidon antama turvan ja tuen tunne auttaa asiakasta työnteossa, etenkin työllistymisen alkuvaiheissa. Toisinaan asiakkaan elämäntilanne saattaa muuttua äkillisesti, jolloin tuki ja neuvonta ovat tärkeitä apumuotoja.

 

Tulevaisuuden suunnitelmat

 

Ehkä suurin tavoite hankkeen alusta saakka on ollut yritysyhteistyön kehittäminen. Yritysyhteistyön avulla voidaan työllistää enemmän nuoria. Vuoden 2014 aikana kehitettiin yritysyhteistyömalli (YYT-malli), jota lähdetään markkinoimaan yrityksille heti vuoden 2015 alussa. YYT-mallin tarkoituksena on helpottaa sekä selkeyttää yritysten ja hankkeen välistä yhteistyötä. Sen puitteissa yrityksille tarjotaan muun muassa ilmaista rekrytointikanavaa sekä konsultointipalveluja ja tukea niin uudelle työntekijälle kuin työnantajallekin.

 

Ottaen huomioon hankkeen tavoitteiden ylittymisen jo näinkin aikaisessa vaiheessa sekä YYT-mallin tarjoaman potentiaalin, on arvioitu, että vuoden 2015 tavoitevolyymia voidaan korottaa 30–40 työllistyneeseen nuoreen. Tämä edellyttää kovaa työtä ja uurastamista, mutta vuoden 2014 tulokset osoittavat, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.

Jaa
Go to top